Sairastelua

Aarolla ei ollut korvatulehdusta, mutta keuhkoputkentulehdus on. Siispä Aaro sai antibioottikuurin. Tänään sitten käytettiin Reimaakin samalla korvalääkärillä ja Reimallapa oli korvatulehdus kummassakin korvassa. Siispä antibioottikuuri Reimallekin. Koska vaihtelu virkistää, Aaro saa Zithromaxia ja Reima Ditrim Duploa. Aaro sai aikoinaan ensimmäisen korvatulehduksensa ja antibioottikuurin 3kk iässä, Hertta ekan antibioottikuurin virtsatieinfektioon 4-kuisena, joten Reima pääsi lapsista pisimmälle ilman omaa antibioottikuuria, Reima on tänään jo 5kk 2pvä vanha. Ja koska Reima on jo niiin ikääntynyt, päätti poika aloittaa konttaustreenit:

Kuulumisia

Reimalla eka hammas! Lisäksi poika oppi pakittamaan ja pääseepä tuo eteenpäinkin parikymmentä senttiä kun on riittävän kiinnostava kohde (eli Aaron legot) edessä. Koko perhettä on vaivannut viimeiset pari viikkoa räkätauti - Aarolla onkin sitten tänään aika korvalääkärille.

Jahas, nyt tuo poika pakitti sohvan alle, pitäisköhän käydä hakemassa pois?!?

Lääkepäärynä

Meidänhän pitäisi vähitellen aloittaa kiinteiden kokeilu Reiman kanssa. Ei siis sen takia etteikö Reima kasvaisi: Reimalla oli eilen lääkärineuvola ja reilu 67cm ja yli 8kg. Kasvu on siis hyvää, mikä tärkeintä.
Kiinteitä pitäisi lähteä kokeilemaan, että elimistö alkaisi tottua muuhunkin kuin Neocateen. Ja koska prosessi tulnee olemaan pitkä.. Samalla toivotaan että refluksi helpottaisi, kun sisään menee nesteen sijasta jotain muutakin. Toisaalta Singulair näyttäisi auttaneen siihen, ettei ulos tule enää ihan niin paljon tavaraa kuin ennen. Vaikka flunssan myötä limapukluja on taas tullut, mutta suunta näyttäisi hyvältä.
Kiinteiden kokeilut pitäisi aloittaa sovelletulla rotaatiolla, kolmea kiinteää kahden päivän välein. Kokeiltaviksi kukkakaalisose, hirssi ja bataattisose. Kaksi päivää siis yhtä ja vaihdetaan. Pienen pienillä annoksilla lähdetään ja toivotaan että joku saadaan sopimaan, niin sitten voisi ottaa jonkin lihatuotteen, minkä voisi sotkea minkä tahansa noista edellisistä kanssa...

Niin ja se lääkepäärynä. Mehän ei siis ole aloitettu kokeilemaan kiinteitä. Sen sijaan joka aamu Reima saa Singulair-rakeet sekoitettuna teelusikalliseen päärynäsosetta. Maistuu hienosti, mutta kuten Kosken hoitajien kanssa puhuimme, kyse ei ole tietenkään kiinteästä, vaan lääkepäärynästä..

Toivottavasti tuo flunssa pian menisi ohi niin Reiman (ja vanhempienkin) olo helpottaisi.

Salainen sairaala

No niin. Nyt on oma elimistö tottunut taas kortisonin vähentämiseen. Enää vain oksettaa, palelee ja tulee kuumekohtauksia, mutta hornamainen väsymys on ohi.

Reima on nyt syönyt neljänä päivänä 1/2 teelusikallista päärynää, eikä mitään pahempia oireita ole näkyvissä. Päärynä otettiin kuvioon mukaan, jotta saatiin Singulairrakeet annettua oikeaoppisella tavalla. Lisäksi aloitettiin Airomir ja hiphurraa, sekin sopii Reimalle. Hertallehan tuo Airomir ei sopinut, vaan siitä tuli hengenahdistusta, yskää ja ihottumaa. Piti sitten vaihtaa se Ventolineen, kun uskoimme lopulta että avaava astmalääke voi aiheuttaa hengenahdistusta.

Alkuoireiden jälkeen siis tuo Singulairkin näyttäisi sopivan Reimalle ja hyvä niin. Edelleenkin poika heräilee öisin, mutta nyt taitaa olla syynä flunssa. Edellisenä yönä Reima valvoi klo 1-3, viime yönä klo 4-5.30. No, kumpanakin yönä olen itse hipsinyt klo 1 Aaron ja Hertan huoneeseen paijailemaan siellä kitiseviä räkäisiä lapsia. Joka tapauksessa meillä on nukuttu räkätauteihin nähden ihan hyvin.

Aaron ja Hertan uusin leikki on "Salainen sairaala". Siinä perustetaan sairaala jonnekin päin kotia, raahataan sinne kaikki nuket ja annetaan niille rokotuksia ("niinku virustauteja vastaan") ja antibioottia ("niinku bakteereja vastaan"). Eilen leikin tiimellyksessä lapset intoutuivat leikkaamaan paperista antibiootteja. No, niitä oli varmasti noin 10 000 paperinpalasta, siis tarkoitan tietysti antibioottitablettia, ennen leikin loppua. Mutta kivaa oli. Lopulta kaikki salaisen sairaalan potilaat lähtivät sitten uimaan, eli isin ja äidin sänkyyn pomppimaan.

,

Friikkisirkuksen tirehtööri (tai klovni) väsähti

Välillä tähän friikkisirkukseen väsyy ihan täysin. Tai kai kaikki pienten lasten äidit välillä väsyvät. Eilen vain mietin, että olisi se kiva kun olisi semmoinen lapsi, jolle voisi syöttää jotain ilman että täytyy pelätä antihistamiinit, astmapiiput ja EpiPenit käden ulottuvilla muuttuuko lapsi punaiseksi vai siniseksi. Siis ihan oikeestaan, semmoisiakin vauvoja kai on, jotka voivat syödä vaikka perunaa saamatta siitä ihan kutinaa tai hengenahdistusta. Tai Tuttelia (vai onko sitä kaupoissa myynnissä vain harhautuksena?!?) Tai kai niitä on semmoisiakin äitejä, jotka voivat jopa imettää vauvaansa ja syödä itsekin ihan normaalisti ja siltikään se vauva ei huuda kaarella ja ripuloi ja oksenna.

Tiistaina vein ja hain Aaron ja Hertan uimakoulusta (ja siinä välissä mulla oli se viikon 30 minuuttia omaa aikaa, jolloin kävin lenkillä) ja siellä muiden vauvojen äidit juttelivat, miten on vähän vaikeeta saada 5 kuista vauvaa syömään neljänviljanpuuroa kun se on niin karkeaa. Teki mieli sanoa että älkää olko niin uusavuttomia vaan käyttäkää sauvasoseuttajaa ja soseuttakaa se. Perkele jos teidän lapset voivat tommosta syödä, niin tartteeko kitistä joka asiasta. Meidän penskapa ei voi syödä mitään. Paitsi nyt 4mg Singulair-rakeita joka aamu. Onhan sitä siinäkin. Mutta päätin olla hiljaa. Friikkisirkus mikä friikkisirkus.

Ja aatelkaapa, jos ei tarttisi imuroida keittiötä viidesti päivässä (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala jälkeen). Tai eihän tuota tartte imuroida kuin vain kolmesti jos Aaro ja Hertta ovat hoidossa. Siis siksi imuroida, ettei Reima saa murusia lattialta suuhunsa. Muutenkin poika on ihottumainen, vaikkei minkään pitäisi allergisoida. Siis pitäisi. Onhan tuossa tuo Neocate, Singulair ja tänään vielä aloitettuna Airomirkin, jotka tietysti voivat allergisoida. Tai sitten pyykinpesuaine on väärä (tosin OMO sensitiven pitäisi olla sekä hellävarainen että tehokas, Minirisk ei pese perusrasvoja tai kortisonivoiteiden jäämiä pois vaatteista). Tai sitten vaatteet ovat vääriä (tosin ne ovat luonnonkuitua ja pohdittuja, mutta mitäs siitä). Tai sitten tolla pojalla nyt vain on atooppinen iho.

Ja aatelkaapa jos voisi ostaa kaupasta vaikka kalapuikkoja ilman, että tarttisi huomata että niisä(kin) on perunatärkkelystä ja ettei niitä voi syödä kuin minä itse. Tai että noin suunnilleen kaikissa valmisruoissa on arominvahvennetta eikä ne käy tolle dosentille (eikä kai mullekaan). Eikä tarttis miettiä miksi Aaron suupielet, takamus ja kintut ovat taas kirkkaanpunaiset ja ihottumaiset. Nyt tiputettiin ruokavaliosta kesäkurpitsa pois. Eipä tuo tuota ole kotona syönytkään, hoidossa vain. Ja ihottumat kun nousevat hoitopäivien jälkeen. Mutta siis, ihan oikeestaan on kai perheitä, joissa ei tartte kirjoittaa hoitopaikkaan ja keittiöön ruoka-ainelistoja.

Jep. Siis kortisoniannosta itsellä taas laskettu tämän viikon alusta ja sen kyllä huomaa. Ja vielä iski flunssa päälle ja poskiontelot on taas niin täynnä räkää ettei ole tosikaan. Kidutinpa itseäni vielä tekemällä Kelalle vammaistukihakemuksetkin Aarosta ja Hertasta. Ai miten noiden hoito eroaa tavallisista 3- ja 5- vuotiasta? No en tiedä, kun ei tässä sirkuksessa niitä tavallisia ole.

Mutta paistaa se aurinko risukasaankin, miksipä ei sitten meille. Ja tarkasti ottaen aurinko paistaa tuolla ulkona. Tosin pakkastakin on 27 astetta, joten sisällä pysytään. Nyt uskon jo, ettei 4-kuista astmaattista vauvaa voi viedä yli 15 asteen pakkasilla ulos.

Kitinä jatkuu

Tänään on käytännössä kanniskeltu Reimaa sylissä kaikki valveillaolohetket, päiväunia onneksi suostuu nukkumaan 45 minuutin pätkissä poissa sylistä. Yökin oli levoton, mutta niin se oli Hertallakin, joka heräsi 7 kertaa (tai jotain sellaista). Reimalla lisäksi lehahti pari tuntia Singulairin ottamisen jälkeen ihottuma. Näppylät ja punotus alkoi nousta yläkropalta ja puolessa tunnissa se oli saavuttanut myös raajat. Mielenkiintoista.

Soitin juuri Junioriklinikalle, jossa sairaanhoitaja sanoi, ettei ole Singulairin ennen kuullut tuollaista aiheuttavan. Lupasi konsultoida kuitenkin allergolgiamme ja katsotaan mitä sitten tehdään. Selkeäsi tuo Singulair auttaisi astmaan, mutta vähän käy rankaksi kanniskella 8 kilon punttia 12 tuntia päivässä... Ja vielä kun se puntti venkoilee ja kitisee koko ajan. Mutta katsotaan ja ihmetellään.

Singulair

Reimalle aloitettiin kolme päivää sitten Singulair. Poika on tänään tosi kärttyinen ja itkuinen. Ei viihdy kuin sylissä, eikä oikeastaan siinäkään. Päiväunet ovat 30 minuutin pätkiä ja niiden pätkienkin aikana pitää käydä heijaamassa takaisin uneen. Luultavasti siis Singularista johtuvaa, mutta katsotaan meneekö ohi. Voihan tuo olla jokin alkureaktiokin vain. Muistaakseni Hertalla kesti pari viikkoa ennenkuin Singulairin alkuoireista selvittiin ja Hertta sai siitä ainakin ihan selvää päänsärkyä. Limaoksentelut ovat Reimalta loppuneet, puklut ovat muuttuneet ihan vain maitopukluiksi. No, noitakin tulee ihan kivasti nyt (klo 14) on jo päivän neljäs paita menossa - siis Reimalla, minulla vasta ensimmäinen, eli jotain edistystä tämäkin.

Apteekissa käytiin perjantaina vaihtamassa lääke oikeaan versioon. Reissuun meni neljä tuntia (bussit menivät tosi huonosti tuohon aikaan) ja itse apteekissa vierähti puolisen tuntia. Saatiin korvaukseksi bussikuluista (kas kun kuitteja ei voitu antaa kun emme vielä olleet kotiin asti päässeet, eikä siis paluumatkasta kuittia ollut) Aqalan L- rasvaa 200 gramman tuubi. Ihan kiva, tuo vain ei sovi meidän atoopikoille, mutta farmaseutti kehui, että se on tosi hyvää meikin poistoon. Siis minkä meikin?!? Pitäiskö tässä vielä ennättää meikatakin... Lisäksi tuli taas hyvä vinkki sekoittaa Singulair rakeet vauvalle jäätelöön. Just joo. Miksiköhän me sitten haettiin apteekista samalla reissulla tälle samalle vauvalle sitä Neocatea. Mutta ei tuo ole tietenkään farmaseutin vika, että me ollaan vaan niin *piip* hankalia. Eli päätin olla kiltisti hiljaa ja olla kitisemättä. Ei kai tätä allergia-ajattelua pysty ymmärtämään ellei sitä itse elä.

Ai joo. Isommilta tippui rotaatiosta luumu pois.

Apteekkien allergianeuvonta

Simo kävi eilen hakemassa Reimalle astmalääkkeet ja niinpä vain oli yliopiston apteekissa farmaseutti tehnyt virheen: oli väärät Singulairit antanut mukaan. No, ei hätää, apteekkiinhan voi kai soittaa ja pyytää heitä korjaamaan virhe, jotta sitten pystyy nopeasti jonottamatta hakemaan oikean lääkkeen. Näin sitä ainakin luulisi. Just joo. Yliopiston apteekilla on yksi valtakunnallinen puhelinpalvelunumero, joka maksaa 40 senttiä minuutilta ja kaiken kukkuraksi siinä saa vielä kuunnella yhtä tiluliluliita ja maksaa siitä. Eikä palvelua tietenkää saa, koska "kyllä sun täytyy lähteä paikanpäälle sinne apteekkiin". Kysyin sitten, että ihan totta, että te teette virheen ja mun täytyy pakata kolme pientä astmaatikkoa pakkasessa autoon ja ajaa 16 kilometriä suuntaansa ja maksaa bensat tämän puhelinmaksun lisäksi, koska te teette virheen. Ei sitten aloitettu vielä Reimalle astmalääkettä, sillä Simo ennättää perjantaina aamusta vasta apteekkiin. Katsotaan nyt pahoittelevatko edes. Vahinkojahan sattuu kaikille, myös farmaseuteille. Lähinnä meeni hermot tuohon Yliopiston apteekin "palveluun". Nyt taas muistan, miksi yleensä suosimme pieniä lähiapteekkeja.

No pienistä lähiapteekeista puheenollen sain aika jännää allergianeuvontaa täällä lähiapteekissamme, kun olin Reimalle ostamassa Neocateja. Käytiin Farmaseutin kanssa seuraavanlainen keskustelu:
Farmaseutti: Onpa kalliita nämä korvikkeet
Minä: Niin, nuo Neocatet ovat
F: Niin, se johtuu siitä kun tämä on tätä LCP:ta
M: Ei, kun ne kaikki Neocatet on kalliita
F: Tämä LCP näyttä olevan ihan aminohappovalmiste
M: Niin, ne kaikki Neocatet ovat aminohappovalmisteita. Meillä on vanhempikin lapsi käyttänyt niitä.
F: Auttoiko se?
M: (hölmistyneenä) Niin no, lapsi pysyi hengissä ja kasvoi, että auttoihan se.
F: Monilla muuten maitoallergia väistyy, kun käy suoraan tilalta hakemassa lehmänmaitoa.
M: (vielä enemmän hölmistyneenä), niin joo, mutta ei varmaan tällaisilla multiallergikoilla.
F: Kyllä vain, minä olen niin kuullut.
M: (vähän jo ärsyyntyneenä) Siis nyt on kyse lapsista, jotka saavat muutamasta millistä maitoa tosi pahat ihottumat ja voivat saada maidon proteiineista pahimmillaan anafylaktisen reaktion. Tällaiset lapset käyttävät Neocatea, eikä siinä kyllä taida tilamaito auttaa, koska siinäkin on samat lehmänmaidon proteiinit.
F: Ai jaa...

Farmaseutti halusi varmaan vain olla ystävällinen ja jutella minun kanssani, mutta jotenkin alkoi tuo allergianeuvonta vähän ärsyttämään. Mitäs jos joku ottaisi tuollaisen neuvonnan tosissaan...

Viides astmaatikko

Saatiin mammanpojalle tälle päivälle peruutusaika Tampereelle allergologille. Täytyi peruuttaa neuvolalääkäriaika, mutta jostain syystä preferoimme allergolgoilla käynnin neuvolalääkärin edelle. Aamusta lähdin Reiman kanssa ajelemaan Tampereelle ja iltapäivällä päästiin takaisin. Reissu kesti taas kuusi tuntia, joista neljä istuttiin autossa. Mutta kyllähän tuo 270 kilometrin ajaminen taas kannatti.

Reima on limaoksennellut/puklaillut viime päivinä kiihtyvällä vauhdilla ja pojan iho on tosi punainen. Lääkäri kuunteli ensin minun kertomukseni ja sitten Reimaa ja totesi, että keuhkot rohisevat ja ovat selkeästi limaiset. Myös pojan itkiessä limaa nousee paljon. Ensi työksi vaihdetaan Neocate LCP perus-Neocateen (katsotaan miten tuo vaikuttaa), sitten aloitetaan astman lääkitseminen Singulairilla ja Airomirilla ja noiden jälkeen vielä Xyzal-tipat kehiin. Tämä siis tehdään vaiheittan ja tilannetta tarkkaillen ja helmi-maaliskuussa pitäisi olla kontrollikäynti Tampereella. Vasta tämän jälkeen aletaan suunnitella uudestaan kiinteitä ruokia. Ja ihoon tuli määräys aloittaa Sibicort-kuuri, jotta kutina saadaan kuriin. Kun ihottumat katoavat jatketaan sitä perusrasvausta, mitä nytkin on tehty.

Uskomattoman reipas pikkumies Reima taas oli. Tosin poika on selvästi alkanut vierastaa vieraita tätejä (sedistä en tiedä, jostain syystä miehet harvemmin tulevat lepertelemään vauvoille) ja sai huutokohtauksen sairaanhoitajan nähdessään. Reima on kasvanut kiitettävästi, nyt pituutta oli 66cm ja painoa 7850g. Hyvän kokoinen nelikuinen siis.

Meno normalisoitui

Hertan puhumattomuus jatkui tähän päivään klo 12 saakka, jolloin tyttö totesi, että voikin puhua. Klo 14 hän myös alkoi syödä ruokaa (aloitti reippaasti tattarinäkkäreillä, jotka voiteli hienosti itse) ja tuon jälkeen myös ruoka on maistunut. Ja meidän rauha on mennyttä :) Ihanaa että tyttö on taas normaali itsensä (ja riehuu ja heittelee tavaroita ja keksii koko ajan kepposia, kuten mm. sääteli asunnon lämmityksen täysille ja piilottelee Aaron legoja), mutta oli tuossa 22 tunnin rauhallisessakin ajanjaksossa puolensa...

Viime yönä Hertta valittti ja kitisi vähän väliä, mutta nukkui silti oikeastaan uskomattoman hyvin. Reimakin nukkui suht hyvin huudettuaa klo 22.45-23.00 välisen ajan isälleen (minä olin mennyt yöunille Hertan sängyn viereen patjalle). Simo yritti tarjota Reimalle pulloa, kääntää toiselle kyljelle, ottaa syliin nukkumaan ja poika sen kun huusi. Päätin lähteä Reiman luo, totesin pojalle että nyt nukutaan ja annoin pullon. Reima joi maidon, totesi "he-he" , otti tiukan otteen minusta ja kävi nukkumaan. No, Simo lähti sitten Hertan luo. Vähän(kö) taitaa Reima olla mammanpoika!